7 treenimyyttiä, joita kannattaa miettiä kahdesti

Treenaamisesta puhutaan paljon ja hyvä niin. Me kaikki haluamme voida paremmin, kehittää itseämme ja löytää tapoja liikkua, jotka tekevät arjesta kevyempää ja mielekkäämpää. Ongelma on se, että treenimaailma on täynnä myyttejä, uskomuksia ja väärinkäsityksiä, jotka voivat pahimmillaan estää kehittymistä, lisätä kuormitusta tai viedä treenin ilon kokonaan.

Personal trainerina kuulen näitä väitteitä viikoittain: "pitää treenata joka päivä", "naisten ei kannata tehdä liikaa treenejä, ettei tule liian lihaksikkaaksi", "jos ei tule kipua, ei tule tuloksia". Nämä lauseet kuulostavat tutuilta, eikö?

Tässä artikkelissa puretaan seitsemän yleistä treenimyyttiä ja kerron, mitä tutkimus ja kokemus todellisuudessa sanovat niistä.

1. "Jos ei tule lihaskipua, treeni ei ollut tarpeeksi tehokas"

Tämä on yksi salimaailman klassisimmista uskomuksista. On totta, että lihaskipu kertoo lihaksen joutuneen uuteen tilanteeseen, mutta lihaskipu ei ole aina merkki kehityksestä.

Kipu syntyy, kun lihassoluihin tulee pieniä mikrovammoja uudentyyppisestä rasituksesta. Se on siis merkki siitä, että keho reagoi uuteen ärsykkeeseen, ei siitä, että treeni olisi ollut parempi kuin aiemmin.

Jos jokaisen treenin jälkeen olet täysin jumissa, todennäköisesti treenaat liikaa tai palautuminen on puutteellista. Kehitys tapahtuu, kun lihakset pääsevät palautumaan ja vahvistumaan, ei silloin, kun niitä rasitetaan jatkuvasti yli rajojen.

2. "Mitä pidempi cardio, sitä parempi rasvanpoltto"

Kestävyysliikunta on tärkeää, mutta pitkä ei aina tarkoita parempaa. Rasvanpoltto ei ole lineaarinen ilmiö, eikä tunnin juoksu automaattisesti kuluta enemmän rasvaa kuin 30 minuutin tehokas intervalli.

Tutkimusten mukaan lyhyet, korkeatehoiset harjoitukset (HIIT) voivat kiihdyttää aineenvaihduntaa jopa 24-48 tuntia treenin jälkeen. Lisäksi ne säästävät aikaa ja voivat parantaa hapenottokykyä yhtä tehokkaasti kuin pidemmät suoritukset.

Tärkeintä on kuitenkin kokonaisuus: liikkumisen määrä viikossa, palautuminen ja arkiaktiivisuus. Kävele, pyöräile, tee voimatreeniä ja ennen kaikkea liiku monipuolisesti ja säännöllisesti.

3. "Saliharjoittelu tekee naisesta liian lihaksikkaan"

Tämä myytti elää yhä sitkeästi, vaikka tutkimus ja kokemus ovat osoittaneet sen harhaanjohtavaksi. Lihasmassan kasvattaminen ei tapahdu vahingossa, vaan se on pitkäjänteisen, säännöllisen ja tarpeeksi tehokkaan treenin tulos.

Voimaharjoittelu kyllä muokkaa kehoa, mutta tekee sen positiivisella tavalla; se vahvistaa, kiinteyttää, parantaa ryhtiä ja tuo lihaksiin tervettä erottuvuutta. Lihas ei kasva hetkessä, vaan vaatii määrätietoista työtä, riittävää ravintoa ja palautumista.

Painoharjoittelu on myös avainasemassa painonhallinnassa, koska lihaskudos kuluttaa energiaa myös levossa. Säännöllinen voimatreeni pitää aineenvaihdunnan vilkkaana ja ehkäisee iän tuomaa lihaskatoa.

4. "Tuloksia saa vain, jos treenaa joka päivä"

Jos tämä olisi totta, kaikki urheilijat olisivat ylikunnossa. Lepo on kehittymisen edellytys; ei sen este. Lihas ei kasva treenin aikana, vaan vasta sen jälkeen, kun se saa aikaa palautua.

Liian tiheä treenirytmi ilman kunnollista palautumista johtaa helposti ylirasitukseen, univaikeuksiin, jatkuvaan väsymykseen ja motivaation laskuun. Optimaalinen määrä riippuu tavoitteista, mutta useimmille 3–5 treeniä viikossa on täysin riittävä.

5. "Mitä enemmän hikoilen, sitä tehokkaampi treeni"

Hikoilu on kehon tapa säädellä lämpötilaa – ei merkki tehokkuudesta tai rasvanpoltosta.
Toiset ihmiset hikoilevat herkemmin kuin toiset, eikä se kerro mitään kalorien kulutuksesta.

Jos treeni tuntuu raskaalta ja hiki virtaa, se voi toki olla intensiivinen harjoitus, mutta hikoilun määrä ei ole mittari onnistumiselle. Esimerkiksi voimaharjoittelu voi olla erittäin kuormittavaa ilman suurta hikoilua. Tärkeämpää kuin hiki on se, mitä treenaat ja miten palaudut.

6. "Vatsalihastreeni yksin riittää litteään vatsaan"

Jos tämä pitäisi paikkansa, kaikki meistä tekisivät vain vatsoja. Vatsalihasliikkeet kyllä vahvistavat corea ja parantavat ryhtiä, mutta rasvaa ei voi polttaa paikallisesti. Litteämpi vatsa syntyy tasapainosta: ravinto, liikunta ja palautuminen.

Tee monipuolista harjoittelua, lisää matalatehoista aktiivisuutta (päivittäistä arkiliikuntaa kuten kävelyä), ja pidä ruokavaliosi monipuolisena ja terveellisenä. Vatsalihakset tulevat näkyviin, kun kehon rasvaprosentti laskee riittävästi, ja siihen vaikuttaa kokonaisuus, ei yksittäinen liike.

7. "Ikä estää kehittymisen"

Moni ajattelee, että tietyn iän jälkeen on liian myöhäistä aloittaa treenaaminen. Tämä ei voisi olla kauempana totuudesta. Tutkimukset osoittavat, että voimaa, liikkuvuutta ja kestävyyttä voi kehittää missä iässä tahansa – jopa 70- tai 80-vuotiaana aloittaneilla on nähty merkittäviä parannuksia lihaskunnossa ja elämänlaadussa.

Tärkeintä on treenata järkevästi ja kuunnella kehoa. Ikä ei ole este, vaan erinomainen syy pitää itsestään parempaa huolta.

Lopuksi

Treenimyyttien viidakossa on helppo hämmentyä. Yksi sanoo yhtä, toinen toista, ja sosiaalinen media lisää vielä oman kerroksensa "pikaratkaisujen" ja "salaisuuksien" muodossa.
Totuus on kuitenkin yksinkertainen: keho kehittyy, kun sitä kuormittaa sopivasti ja antaa aikaa palautua.

Pidä mielessä nämä perusasiat:

• Säännöllisyys voittaa täydellisyyden

• Lepo ja ravinto ovat yhtä tärkeitä kuin treeni

• Tulokset syntyvät arjessa, ei yhdessä treenissä

Jos haluat treenata fiksummin ja rakentaa vahvan, toimivan kehon ilman turhia myyttejä, ota yhteyttä – autan mielelläni suunnittelemaan juuri sinulle sopivan harjoitteluohjelman.

Tästä pääset verkkokauppaani, josta saat helposti ostettua myös yksilöidyt treeniohjelmat 👉 Verkkokauppa